EK-vaaliehdokas Sari Niinistö: Ikäihmiset opin tiellä

Aikuiskasvatuksen ja koulutuksen haasteet ovat muuttumassa ikärakenteen
muuttumisen myötä. Kun aikuiskasvatus käsitetään elinikäisen kasvatuksen
käsitteen kautta, merkitsee se sitä, että oppiminen ulottuu jatkuvana
kasvuprosessina koko eliniän.

Yhteiskuntamme on muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa
maatalousyhteiskunnasta informaatioyhteiskunnaksi. Nuoret ja nuoret
aikuiset ovat kasvaneet aivan erilaisessa yhteiskunnassa kuin heidän
vanhempansa ja isovanhempansa. Teknologia, internet ym. ovat keskeisellä
sijalla erilaisissa yhteiskunnan toiminnoissa ja tieto siirtyy yhä
useammin verkon kautta. Ikäihmisille teknologia voi olla vierasta ja
vaikeaa.

Miten ikäihmisillä nykymuotoisessa yhteiskunnassa säilyy yhdenvertainen
asema muiden kanssa opiskella, kasvaa ihmisenä, etsiä ja saada tietoa?
Miten aikuiskoulutus ja kasvatus voi huomioida vanhusten tarpeet?
Syrjäytyvätkö ikäihmiset osin teknologian takia yhteiskuntamme
ulkopuolelle kasvatuksellisesti? Muodostuuko yhteiskuntaamme teknisesti
taitavien nuorempien työikäisten opiskelijasukupolvi ja tiedollisesti
syrjäytynyt ikäihmisten reservi? Kuka on kiinnostunut tutkimaan
aikuiskasvatusta ja ikäihmistä – kun he eivät ole ”tuottavia” ihmisiä
työelämän rattaissa? Miten koulutuksellinen tasa-arvo voidaan
ikäryhmittäin turvata? Millaisia resursseja on ns. vapaan sivistystyön
parissa järjestöissä vastata elinikäisen kasvun tarpeeseen ja
haasteeseen? Voidaanko ikäihmisten oppimista ja koulutusta toteuttaa
ikäihmisten tarpeista lähtien vai eteneekö aikuiskasvatus
markkinatalouden arvoista tai työelämän tarpeista lähtien?

Elämme maailmassa, joka olettaa ja edellyttää ihmisiltä kykyä ja halua
opiskella, opiskella uusia ammatteja, uudistaa ja täydentää osaamistaan.
Miten voimme varmistaa sen, että jokin sukupolvi ei jää paitsi
tiedoista, taidoista ja osaamisesta yhteiskunnan nopean formaalisen
muuttumisen myötä? Sille sukupolvelle, joka ei ole kasvanut
info/teknologiayhteiskuntaan jo nuoresta, pitää turvata tiedon ja
opiskelun mahdollisuus heille totutuilla tavoilla. Jos esim.
sanomalehdet kallistuvat entisestään, lähipalvelut muuttuvat sähköiseksi
asioinniksi nopealla tahdilla, opiskelu menee verkkoon ja aikuiskoulutus
toimii liiaksi ainoastaan työelämäkoulutuksen ehdoilla, voivat vanhukset
syrjäytyä tiedollisesti. Kannustaminen ja uusien asioiden opettaminen ja
opiskelun mahdollistaminen ikäihmisille on tärkeää. Osa pääsee mukaan
myös teknologiaan, jos siihen on mahdollista saada perehdytystä. On
muistettava, että ikäihmisillä on yhdenvertainen oikeus oppia- on oltava
vaihtoehtoja. Koulutuksen, tiedon, taidon, oppimisen ja yhteiskunnan
osana olemisen on oltava mahdollista niillekin ikäihmisille, jotka eivät
hallitse nykyteknologiaa. Tilanne muuttuu tulevaisuudessa, kun tämän
päivän nuorista ja työikäisistä kasvaa uusi ikäihmisten sukupolvi, joka
on oppinut jo peruskoulussa tietotekniikan salat.

Eremitusprofessori, aikuiskasvatustieteilijä Kari E. Nurmi puhuu
geragogiikasta eli vanhusväestölle tarkoitetun pedagogiikan tarpeesta.
Ikääntyvässä Suomessa, eliniän pidentyessä ja työelämän muuttuessa on
tutkittava ikääntyvän väestön oppimistarpeita. Nurmi kaipaa
aikuiskasvatustieteilijöitä, jotka voisivat soveltaa esim.
aivotutkimusta ja genetiikkaa aikuiskasvatukseen. Ikärakenne Suomessa
muuttuu ja sivistysvaltiossa ikäihmisten oppiminen ja sen
mahdollistaminen on oltava luonnollinen osa pedagogista ajattelua ja
käytäntöjä.

Sari Niinistö (kok) KM, eduskuntavaaliehdokas Lahti